Oppimisen tuen uudistus on koulutuksen merkittävimpiä muutoksia viime vuosina. Sen tavoitteena on vahvistaa jokaisen oppijan oikeutta saada tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti ja ennaltaehkäisevästi. Tänä syksynä uudistus ulottuu myös ammatilliseen koulutukseen. On kuitenkin muistettava, että tukea ei toteuteta lakipykälillä vaan ihmisillä. Erityisopettajien, koulunkäynninohjaajien, opinto-ohjaajien ja opiskeluhuollon ammattilaisten saatavuus ratkaisee sen, onnistuuko uudistus käytännössä. Ilman riittäviä resursseja vaarana on, että hyvät tavoitteet jäävät toteutumatta.
Perusopetuksen arviointia uudistetaan osana osaamistakuuta. Tavoitteena on selkeyttää arviointia ja vahvistaa perustaitojen oppimista. Arviointijärjestelmää ei kuitenkaan pidä rakentaa hallinnollisista lähtökohdista, vaan pedagogiikan näkökulmasta. Opettajat ovat arvioinnin asiantuntijoita, ja heidän näkemyksensä on otettava aidosti mukaan uudistusten valmisteluun.
Tänä syksynä käyttöön otettu opintoseteli tarjoaa ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille mahdollisuuden suorittaa maksutta korkeakouluopintoja avoimessa korkeakoulussa. On hyvä, ettei koulutuspolku katkea yhteen kielteiseen valintapäätökseen. Samalla on kuitenkin muistettava, ettei opintoseteli korvaa tutkintoon johtavia opiskelupaikkoja. Suomen koulutustason nostaminen edellyttää riittäviä aloituspaikkoja, laadukasta opinto-ohjausta sekä korkeakoulujen pitkäjänteistä rahoitusta.
Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat monin paikoin vähentäneet lähiopetuksen määrää ja heikentäneet opiskelijoiden mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa tukea. Lähiopetuksen vahvistaminen onkin yksi kiireellisimmistä koulutuspoliittisista kehityskohteista.
Mikään uudistus ei toteudu ilman osaavia opettajia. Opettajien ja varhaiskasvatuksen johtajien kelpoisuusvaatimuksista ei ole varaa tinkiä ilman, että samalla vaarannetaan koulutuksen laatu. Silti opettajanimikettä voi Suomessa käyttää tällä hetkellä myös henkilö, jolla ei ole opettajan koulutusta tai kelpoisuutta. Siksi OAJ on esittänyt opettajanimikkeen suojaamista samaan tapaan kuin monissa muissa asiantuntija-ammateissa. Samalla on huolehdittava siitä, että koko Suomessa on saatavilla kelpoisia opettajia ja että opettajille luodaan toimiva täydennyskoulutusjärjestelmä.
Suomalaisen koulutuksen suurin vahvuus on edelleen osaava henkilöstö. Siksi koulutuksen kehittämisen lähtökohtana tulee aina olla opettajien ammattitaidon arvostaminen, riittävä resursointi ja mahdollisuus keskittyä perustehtäväänsä: opettamiseen, oppimisen tukemiseen ja kasvatukseen.
Lukuvuoden alkaessa haluan toivottaa kaikille kollegoille, oppijoille ja kouluyhteisöille antoisaa, turvallista ja onnistunutta lukuvuotta.