SEURAA INSTAGRAMISSA
Linkkejä
Miten varhaiskasvatusta kehitetään?
Päättyneellä hallituskaudella varhaiskasvatuksen rooli, merkitys ja asema koulutusjärjestelmän keskeisenä osana on vahvistunut. Tuoreen varhaiskasvatuslain sekä valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden viitoittamana varhaiskasvatus on kiinnittynyt vahvasti osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää. Hallituskauden aikana ovat vahvistuneet tutkimusten kautta ne arviot, joiden mukaan varhaiskasvatukseen osallisuudella, myöhemmällä jatko-opintokelpoisuudella ja sitä kautta työllistymisellä näyttää olevan vahva yhteys. Kysymys on siis keskeisestä elinvoimaan ja hyvinvointiin liittyvästä asiasta ja rakenteesta.
Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ja sitä kautta koulutuksellisen tasa-arvon merkitys on tässä ajattelussa keskeinen. Tulevissa hallitusneuvotteluissa tähän asiaan on välttämätöntä pysähtyä. Nyt ehdolla olevien kansanedustajaehdokkainen tulee pystyä ottamaan kantaa omalta osaltaan siihen, tulisiko subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palauttaa maahamme. Vastaus on mielestämme kyllä.
Toinen keskeinen teema tähän liittyen on yksityinen varhaiskasvatus. Kun varhaiskasvatus on tänä päivänä selvästi osa suomalaista koulutusjärjestelmää, ehdokkaiden on otettava kantaa varhaiskasvatukseen liittyvään voitontavoitteluun. Suomalaisissa peruskouluissa opiskelee tänä päivänä noin 22000 oppilasta yksityisissä oppilaitoksissa. Perusopetuslaissa on kuitenkin linjattu, ettei opetusta saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Kysymyksessä on aatteellinen toiminta. Onko siis oikein ja johdonmukaista, että koulutusjärjestelmän varhaisimmassa ja erittäin keskeisessä vaiheessa toiminta voi olla voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa, kun muilla koulutusasteilla se on rajattu pois?
Yksityinen varhaiskasvatus on parhaillaan voimakkaassa kasvussa. Erityisesti tämä näkyy Oulun kaupungissa, jossa tällä hetkellä yli 40% varhaiskasvatuksesta on järjestetty yksityisissä, voittoa tavoittelevissa yksiköissä. On siis korkea aika pysähtyä miettimään sitä, annetaanko tämän kehityksen jatkua vai ohjataanko varhaiskasvatusta osana koulutusjärjestelmää lainsäädännöllä toiseen suuntaan. Kasvun mukana toiminta on keskittynyt. Yhä useammin varhaiskasvatusta järjestävät suuret päiväkotiketjut, joiden omistajina on pääomasijoittajia. Alan kasvu on ollut niin voimakasta, että liikevaihdon määrä on viime vuosina jopa kolminkertaistunut. Suomesta löytyy jo esimerkkejä, joissa kunta on kokonaisuudessaan yksityistänyt varhaiskasvatuksen, jota kautta siitä on tullut kokonaisuudessaan voittoa tavoittelevaa toimintaa.
Aiheuttaako voittoa tavoitteleva toiminta riskin erilaistuvista ja epätasa-arvoistuvista palveluista? Kaikissa niissä maissa, joissa perusopetuksen rakenne perustuu ns. rinnakkaiskoulujärjestelmään, jossa on mukana elementit julkisesta ja yksityisestä opetuksesta, näin on käynyt. Suomalainen koulutusjärjestelmä on kautta aikain perustunut tasa-arvoajattelulle. Kysymys ei siis ole mitenkään vähäinen.
Voittoa tavoittelevan toiminnan haasteista ikäihmisten palveluissa olemme saaneet lukea viime kuukausina runsaasti julkisuudessa. Asia on ollut vähäisemmässä määrin esillä varhaiskasvatuksen osalta. Vaikka julkisessakin palvelussa on aina kehitettävää ja toiminnassa haasteita, keskeistä on kuitenkin se, miten toimintaa pystytään johtamaan ja valvomaan kokonaisuutena. Tulevalla hallituskaudella on siis välttämätöntä linjata ja käydä läpi se, miten varhaiskasvatusta osana koulutusjärjestelmää tulevaisuudessa kehitetään.
Timo Kettunen
Puheenjohtaja
OAJ:n Oulun paikallisyhdistys
